Aurinko, kesäpäiviemme hartaasti odotettu vieras, on toiminut jo 4,6 miljardia vuotta ja oletuksena on toimia vielä toiset 5 miljardia vuotta. Aurinkoenergia on siis ehtymätön ja ja ekologinen energianlähde, joka kannattaa ottaa käyttöön heti.
Jo muinaiset kiinalaiset sijoittivat talonsa tontille niin, että aurinkoa pystyttiin hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla. Sama ajattelumalli oli käytössä 1900-luvun alun Suomessa. Pitkään kuitenkin ajateltiin, että auringonsäteilyn määrä Suomessa on niin vähäistä, että sitä ei kannata hyödyntää. Ero ei kuitenkaan esimerkiksi Keski-Eurooppaan verrattuna kuitenkaan ole kuin noin 20%. Etelä-Suomessa aurinkotuntien määrä vuodessa on n. 2000 kun eteläisessä Espanjassa vastaava luku on 3000. Vuodenaikojemme vaihtelut toki vaikuttavat säteilyn määrään ja Suomessa aurinkoenergian kannalta parhaat kuukaudet ovat maalis-syyskuu.
90-luvulla eri maiden valtiot alkoivat suunnitella erilaisia tukimuotoja, joilla aurinkosähkön käyttöä voitaisiin lisätä. Tällaisten tukien puuttuminen Suomessa on yksi suurimpia syitä, miksi Suomessa aurinkosähkö hyödyntäminen on jäänyt vähäiseksi. Viimeisten parin vuoden aikana meilläkin aurinkosähkön yleistyminen on alkanut edetä ja kapasiteetin arvellaan tuplaantuvan joka vuosi seuraavien vuosien aikana.
Vuonna 2016 rakennettiin 7 kappaletta Suomen kymmenestä suurimmasta voimalasta. Näistä suurin oli n. 850 kWp:n ja 3000 aurinkopaneelin kokoinen sähköyhtiö Helenin voimala Helsingissä. Atrian uusi tehdas valmistuu ensi vuonna ja sen 24 000 paneelia tulee kapasiteetiltaan syrjäyttämään heittämällä tämän hetken suurimmat voimalat.
Aurinkoenergiatekniikkaa voidaan asentaan niin uuteen kuin vanhaankin taloon.
Oikein asennettu ja mitoitettu järjestelmä maksaa itsensä takaisin n. kolme kertaa käyttöikänsä aikana. Mitoituksen ydin on, että syntyvä sähkö käytetään itse. Sähkön ulosmyynti energiayhtiölle ei ole kannattavaa. Kotitaloudet voivat saada aurinkoenergiajärjestelmän työkuluista kotitalousvähennystä.
Kotitaloudet voivat saada aurinkoenergiajärjestelmän työkuluista kotitalousvähennystä.
Aurinkosähkön taloudellisuutta voi kartoittaa tekemällä kannattavuuslaskelmat, huomioiden oman paikkakunnan verkkoyhtiön siirtohinnat sekä omasta sähkölaskusta näkyvät tiedot. Aurinkosähköjärjestelmän toimittajaa kilpailuttaessa omat sähkö- ja siirtolaskut sekä sähkösopimuksen tyyppi kannattaa liittää tarjouspyyntöön mukaan ja pyytää tarjoukseen mukaan kannattavuuslaskelmat. Sähkösopimuksien hintoja ja tyyppejä voit vertailla esimerkiksi Fortumin sivuilla. Yhtiöllä on suhteellisen kattava tarjonta erityyppisistä sopimuksista, joista saat hyvän vertailuarvon. Sähköyhtiöiden sähkösopimuksien hinnoissa on toki eroja mutta eroa aurinkoenergiaan voit hyvin vertailla ensin yleisellä sähkösopimuksien hintatasolla. Sähkösopimus ja aurinkosähkön toimittaja kannattaa lopulta kilpailuttaa usean palveluntarjoajan kesken ja vertailla lopputulosta. Sopimuksissa voi olla tyypillisesti huomattavia eroja.
Järjestelmän voi hankkia omalla pääomalla, lainalla, osamaksulla tai leasingillä.
Aurinkosähkö ja aurinkopaneelit kerrostalossa
Aurinkopaneelit kerrostaloissa eivät ole vielä kovin yleisiä Suomessa. Vasta noin kymmenellä asunto-osakeyhtiöllä on käytössä aurinkosähköä.
Aurinkosähkö voidaan kerrostalossa kytkeä kolmella tavalla:
1) Yksittäisen asukkaan sähköliittymään
Pienen järjestelmän tuotantohinta on kallis, koska kulutus on varsinkin päivällä pientä
—> tästä seuraa huono kannattavuus!
2) Voimalan liittäminen kiinteistösähköön
Kiinteistösähkön sähkölaskussa on mukana mm. yleisten tilojen valaistus, ilmastointi, autopaikat ja taloyhtiön sauna. Kiinteistössä kuluvan sähkön maksaa taloyhtiön osakkaat hoitovastikkeena.
+ Ei vaikuta osakkaiden sähkösopimuksiin tai kuluihin
+ Helpoin tapa ottaa aurinkosähkö käyttöön asunto oy:ssä
+ Oikealla järjestelmän mitoituksella suurin osa tuotannosta käytetään itse
—> tästä seuraa hyvä kannattavuus!
Hintahaarukka laaja 10 000 – 100 000 €, riippuen hyvin paljon kohteesta.
3) Takamittarointi
Asunto-osakeyhtiöstä tulee sähköntoimittaja ja se mittaa sekä laskuttaa sähkön asukkailta.
—> monimutkainen järjestelmä ja vaatii yksimielisen päätöksen yhtiökokouksessa
Hankintaohje:
-
- 1. Kartoita aurinkoenergian soveltuvuus ja lupa-asiat taloyhtiöösi (esim. isännöitsijän kautta)
-
- 2. Pyydä budjettitarjous yhdeltä toimittajalta
-
- 3. Yhtiökokous päättää hyväksytäänkö investointi (Yhtiökokoukseen voi pyytää järjestelmätoimittajan tai kartoituksen tekijän mukaan kertomaan lisää ja vastaamaan kysymyksiin)
-
- 4. Kilpailuta järjestelmätoimittaja
-
- 5. Tilaa suunnitelma
-
- 6. Tarvitaanko lainaa? –> Pyydä lainatarjoukset.
-
- 7. Hallitus valitsee toimittajan
-
- 8. Järjestelmän asennus
Aurinkosähkö omakotitalossa
Sähkölämmityksellä toimiva omakotitalo kuluttaa vuodessa noin 15 000-40 000 kWh. Kulutukseen vaikuttaa mm. käyttötottumukset ja lämmitysmuoto. Verkkoonliitettyjen aurinkosähköjärjestelmien määrä kasvaa hurjaa vauhtia, koska niistä on tullut kannattavia.
Verkkoonliitettyjen aurinkosähköjärjestelmien määrä kasvaa hurjaa vauhtia, koska niistä on tullut kannattavia.
Tärkeää on kuitenkin huomioida, että tuoton mitoittaa oman kulutuksen mukaan, sillä ylijäävän sähkön verkkoon myyminen ei ole kannattavaa.
Lämmitykseen aurinkoenergiaa käytetään Suomessa yhdessä esim. öljy-, sähkö-, puu- tai pellettilämmityksen kanssa. Aalto-yliopiston tutkijoiden mukaan yli 80 % lämmitysenergiasta on tuotettavissa aurinkolämmityksen kautta.
Oikein mitoitetun järjestelmän takaisinmaksuaika on n. 15 vuotta. Aurinkosähköjärjestelmän kokonaishinnasta paneelien osuus on n. 50 % ja toinen puoli muodostuu asennustöistä, suunnittelusta, kaapeloinneista ja verkkoinvertteristä.
Kun olet tehnyt päätöksen aurinkosähköjärjestelmän hankkimisesta:
- Selvitä ja tutki, paistaako katollesi aurinko
- Tilaa kartoitus ammattilaiselta.
- Pyydä tarjouksia useammalta toimittajalta, hinnoissa on huomattavia eroja.
- Selvitä luvan tarve kuntasi rakennusvalvonnasta.
Järjestelmien asennus ja huolto:
Vaikka aurinkopaneelien paino on suhteellisen pieni, tulee ensiksi varmistaa kattorakenteiden kestävyys. Kannattaa olla myös yhteydessä pelastuslaitokseen palo- ja liikkumisturvallisuustekijöiden huomioimiseksi. Aurinkosähköjärjestelmän asentamiseen tarvitaan useimmiten toimenpidelupa. Asian voi tarkistaa oman kunnan rakennusvalvonnasta.
Oikea asennusjärjestelmä valitaan kattotyypin mukaan. Aurinkopaneelit voidaan asentaa pystyyn tai vaakaan. Yleensä kattoon ei tarvitse tehdä reikiä, poikkeuksena aaltopeltikatto ja huopakatto. Kerrostalokohteissa asennukseen on hyvä varata aikaa muutama päivä, omakotitaloissa asennus monesti hoituu yhdessä päivässä.
Aurinkopaneelit tulee suunnata etelän suuntaan 15-45 asteen kulmassa. Aurinkopaneelien asennus voidaan tehdä myös itä-länsisuunnassa, mutta kannattavuus on samaa luokkaa. Varjostukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, pienikin varjostus heikentää tuotantoa merkittävästi. Jos 10%:n alue jää varjoon, tuotosta menetetään 90%. Ei tarvita huoltoa ja paneeleja ei tarvitse puhdistaa, sadevesi riittää. Paneelien tekninen käyttöikä on n. 40-60 vuotta, verkkoinvertterin n. 20 vuotta.
Miten käy tuoton jos aurinko ei paista?
Aurinkopaneeli tuottaa sähköä myös pilvisenä päivänä. Toki tuotto on tehokkainta suoralla auringonpaisteella. Kun paneelit eivät tuota sähköä, sähkö tulee kiinteistön sähköverkosta, joten aurinkopaneelien lisäksi tarvitse sähkösopimuksen.
Energiatehokkuus asuinkiinteistössä
Lain mukaan lähes kaikilla myytävillä tai vuokrattavilla asunnoilla tulee olla energiatodistus, josta käy ilmi rakennuksen energiatehokkuus. Tämä todistus helpottaa samanlaisten kohteiden vertailua keskenään. Kerrostalossa energiatodistus kertoo koko talon energiatehokkuuden ja erillistä asuntokohtaista todistusta ei siis tarvita.
Energiatehokkuusluokat ovat A-G. Energialuokkaa voi parantaa kiinnittämällä huomiota lämmöneristykseen ja hyödyntämällä uusiutuvaa energiaa energianlähteenä.
Energialuokkaa voi parantaa kiinnittämällä huomiota lämmöneristykseen ja hyödyntämällä uusiutuvaa energiaa energianlähteenä.
EU:ssa on sovittu pyrkimys kasvattaa energiatehokkuutta 20 %:lla vuoteen 2020 mennessä. Energiankulutuksen vähentäminen näkyy lämmityslaskussa ja tietysti säästää luonnonvaroja. Suomessa n. 20 % käytettävästä energiasta kuluu asuin- ja palvelurakennuksissa. Meillä rakennusten energiankulutus on samaa luokkaa kuin 30 v. sitten vaikka asuntojen määrä on kasvanut huimasti. Paras tapa vaikuttaa energiankulutukseen on rakennuksen eristyksen parantaminen mm. ikkunoiden, katon ja seinien kautta.
Miten sähkön hinta muodostuu?
Sähkön hintaan vaikuttavat mm. raaka-aineiden hinnat, säätila sekä muutokset kulutuksessa tai tuotannossa. Sähkön markkinahinta muodostuu pohjoismaisessa sähköpörssissä kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kuluttajalle sähkön hinta muodostuu sähköstä, siirtomaksuista ja veroista. Sähkön osuus sähkösopimuksen laskusta on n. 40 % ja tämän osan asiakas voi kilpailuttaa. Sähkönsiirrosta vastaa aina paikallinen verkkoyhtiö ja siirtomaksu on aina sama huolimatta sähköenergian myyjästä ja sähkösopimuksesta. Itse sähkösopimuksia on monia erityyppisiä: kiinteähintaisia, määräaikaisia sekä puhtaasti pörssisähköön perustuvia sopimuksia. Tyypillisesti pörssisähköön perustuva hinnoittelu on aina halvinta, sillä sopimustyypissä maksetaan ko taksan päälle vain tuotantoyhtiön palkkio. Pakettihinnoittelut usein saadaan kuullostamaan edullisilta mutta nämä ovat usein lopulta huomattavasti pörssisähköä kalliimpia.
Sähkön myynti verkkoon
Ylijäämäsähkön myymisestä tulee tehdä sähköostosopimus sähköyhtiön kanssa. Vaikka sähköä ei tarvitse myydä samalle yhtiölle mistä itse ostat sähköä, on se helpoin ja usein myös ainut tapa. Sähkön jälleenmyynti ei ole kovin kannattavaa, joten järkevintä on pyrkiä käyttämään suurin osa itse.